Luomuviljely veden laadun säilyttämiseksi? Kolmen tyypillisen tapauksen vertailu Ranskassa ja Saksassa

Vesivarojen suojelu maataloudesta peräisin olevilta pilaantumisilta on Euroopassa tiukennetun sääntelyn kohteena, ja siihen sisältyy nykyään tulosvelvoitteita, mikä kannustaa kaupunkeja vaikuttamaan viljelijöiden käytäntöihin vedenottoalueilla. Tässä tutkimuksessa analysoidaan kolmen kunnan (München ja Augsburg Saksassa, Lons-le-Saunier Ranskassa) ja maanviljelijöiden välisten sopimusten solmimista toissijaisten tietojen ja alueellisten toimijoiden kanssa tehtyjen suorien haastattelujen perusteella. Tarkastelemalla erityisesti sitä, mikä asema näissä sopimuksissa on kannustimilla siirtyä luomuviljelyyn, olemme tunnistaneet tekijöitä, jotka edistävät luomuviljelyn kehitystä, mutta eivät välttämättä riitä sen kehittämiseen: alun perin laajaperäiset tuotantojärjestelmät, jäsennellyt ja kysyntää osoittavat luomualat, houkuttelevat taloudelliset kannustimet, välittäjänä toimivan teknisen asiantuntijan merkitys sekä riittävän pitkäaikaiset vuoropuhelun ja sopimusten puitteet.