Kasvihuoneviljelykasvien asuttamisen vaihtelevuus kotoperäisten hyötyeläinten keskuudessa: viljelykäytäntöjen ja maisemaympäristön merkitys

Tuholaisten torjunta niiden luonnollisten vihollisten avulla on vaihtoehtoinen strategia viljelykasvien suojelemiseksi luonnonmukaisessa vihannesten viljelyssä. Välimeren alueella kotoperäiset mirid-kirvat (Heteroptera: Miridae) asuttavat spontaanisti suojaviljelykasveja ja voivat olla tärkeässä roolissa tuholaistorjunnassa. Tämä torjuntaprosessi on kuitenkin hyvin vaihtelevaa viljelylohkoittain ja epäluotettavaa. Tämä tutkimus toteutetaan REGABRI-hankkeen puitteissa, jonka tavoitteena on tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat miridien asettumiseen tomaattiviljelmille luonnonmukaisessa ja perinteisessä viljelyssä Roussillonin alueella. Vuosina 2010–2011 tehty ensimmäinen seuranta 34 tomaattiviljelmällä osoitti, että miridien runsaus kasvihuoneissa vaihtelee viljelymenetelmän ja ympäröivän maiseman ominaisuuksien (100–200 m) mukaan. Vuonna 2012 toteutetun toisen seurannan avulla voitiin tunnistaa kasvihuoneiden ympäristössä sijaitsevia viljelemättömiä ja viljeltyjä alueita, jotka voivat joko edistää (lähde-elinympäristöt) tai vähentää (laimennus- ja imuvaikutukset) miridien leviämistä viljelykasveihin. Nämä tulokset osoittavat, että kasvihuoneviljelyssä tuholaisten luonnollisen torjunnan optimoimiseksi tarvitaan systeemistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon viljelylohkon, viljelyjärjestelmän ja maiseman tasot.