Auringonkukan kuivuuden sietokyvyn ekofysiologia ja genetiikka

Kuivuus on monimuotoinen rasite, joka ilmenee kasvin eri organisaatiotasoilla genotyypin ominaisuuksien määrittämien sopeutumisreaktioiden kautta. Työkalujen kehittäminen genotyyppien käyttäytymisen mallintamiseksi erilaisissa ilmastoskenaarioissa on keskeinen keino ennustaa, mitkä genotyypit sopeutuvat parhaiten yhä harvinaisemmaksi käyvään vesivaraan. Mitä ekofysiologista ja geneettistä tietoa tulisi hyödyntää tällaisten työkalujen kehittämiseksi auringonkukan osalta? Esitettyään kasvin vesitasapainon biologisen säätelyn tärkeimmät prosessit sekä kuivuuden sietokyvyn molekyylitason tekijät, artikkeli esittelee kirjallisuuden merkittävimmät tulokset havainnollistaakseen tätä tutkimuslähestymistapaa, jota on kehitetty ”Tournesol 2010” -ohjelman puitteissa -ohjelman puitteissa toteutettua tutkimuslähestymistapaa.