Talvirapsin integroitujen viljelyohjelmien suunnittelu: nykyiset saavutukset ja tulevaisuuden haasteet

Peltoviljelykasveista rapsi on erityisen altis lukuisille tuholaisille, mikä näkyy vuoden 2006 IFT-arvona 6,1. Tästä huolimatta viljelyn agronominen merkitys, sen tärkeä asema Pohjois-Ranskan viljelykierrossa sekä ministeriön asettamat tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi oikeuttavat täysin viljelyjärjestelmien mukauttamisen ympäristövaikutusten parantamiseksi. Tämän artikkelin tavoitteena on koota yhteen talvirapsin integroidun tuholaistorjunnan tekniset ja tieteelliset saavutukset. Katsottuamme läpi erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten viljelytekniset torjuntakeinot (välttäminen, kilpailu, kasvipeitteen kompensointikyky, push-pull-menetelmä), lajikkeiden vastustuskyky ja mekaaninen rikkakasvien torjunta, havainnollistamme, kuinka suunnittelu- ja arviointisyklin avulla viljelyohjeissa on yhdistetty loogisesti joitakin näistä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Näiden viljelyohjeiden arviointi viljelylohkoilla on erittäin rohkaisevaa sekä tuotannon että ympäristötaseen kannalta. Jotta voitaisiin edetä pidemmälle, on välttämätöntä monipuolistaa agronomisia keinoja, mikä edellyttää tiettyjen vertailukohtien hankkimista, mutta myös biologisen monimuotoisuuden tuomista ajallisesti ja alueellisesti, luonnollisten säätelymekanismien hyödyntämistä sekä analyysitasojen laajentamista.