Toinen suositusjoukko tulevia tutkimusohjelmia varten

SHERPA-prosessissa tunnistettiin nykyisen tietämyksen aukkoja sekä tulevan tutkimuksen painopisteitä, jotka liittyvät SHERPA-hankkeen kierroksilla 2, 3 ja 4 käsiteltyihin teemoihin. Nämä aukot heijastavat SHERPA-monen toimijan foorumien (MAP) ja SHERPA-ajatushautomon näkemyksiä nykyisen tietopohjan puutteista yleisesti tai niiden vastuualueiden kannalta. SHERPA-verkkohakukoneen avulla voitiin tunnistaa EU:n tutkimushankkeista (pääasiassa Horisontti 2020 -ohjelmasta) saatavaa tietoa, joka tukee SHERPA-monen osapuolen foorumeiden pohjalta laadittujen tutkimusohjelmien suosituksia. Tutkimusagendoja kehitettiin kuusi aluetta, jotka käsittävät MAP-alustojen keskustelemat aiheet. Näistä kaksi, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen – ilmastonmuutos ja ympäristön kestävyys sekä ilmastonmuutos ja maankäyttö – yhdistettiin, ja yksi agenda ensimmäisestä suositusjoukosta otettiin esille ja päivitettiin. Kuusi tutkimusagendaa ovat: • Ilmastonmuutos, ympäristön kestävyys ja maankäyttö; • Maaseututalouden tuotannon muutos ja monipuolistuminen; • Maaseutualueiden vaikutusvallan vahvistaminen monitasoisissa hallintoprosesseissa; • Kestävät ja resilienssit arvoketjut; • Maaseutualueiden sosiaalinen ulottuvuus; • Havainnointi, mittaus ja seuranta. Agendoissa tunnistetut tutkimustarpeet kartoitettiin EU:n prioriteetteihin, jotka heijastuvat Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisissa suuntaviivoissa, ehdotetuissa tai hyväksytyissä eurooppalaisissa kumppanuuksissa, SCAR-AKIS-ennakointihankkeen vientiryhmässä sekä EU:n maaseutualueita koskevan pitkän aikavälin vision pilareissa. Tulokset osoittavat, että kukin agenda leikkaa useita näissä strategisissa asiakirjoissa tunnistettuja prioriteetteja. Ilmastonmuutos, ympäristön kestävyys ja maankäyttö -otsikon alla olevan agendan sisällön laajuus ja luonne vastaavat eniten strategisia prioriteetteja (15 tarkastelluista 19:stä). Jotkut tietämyksen aukot heijastavat MAP-hankkeiden erityistä jäsenistöä tai maantieteellistä sijaintia, tiedon saatavuutta sekä näkemyksiä tietotyypeistä (esim. tieteellinen näyttö, käytännön tieto) ja tietojen tai työkalujen institutionaalista saatavuutta. Ajan myötä joidenkin tietämyksen aukkojen voidaan odottaa täyttyvän äskettäin rahoitetuilla hankkeilla, mikä edistää näitä tutkimusagendoja. Tietämyksen aukkojen ja tutkimustarpeiden alhaalta ylöspäin tapahtuva tunnistaminen osoittaa kuitenkin, kuinka tiede-yhteiskunta-politiikka-rajapintojen lähestymistapa voi edistää tutkimuksen kehittämistä yleisen edun hyväksi. Tämä on tiiviisti linjassa Horisontti-Eurooppa-ohjelman Euroopan kumppanuuksien yhden tavoitteen kanssa, joka on edistää ”yhteiskunnallisia, ekologisia ja taloudellisia muutoksia ottamalla kansalaiset ja toimijat mukaan, tekemällä heidän kanssaan yhteistyötä ja rakentamalla konsensusta tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmista ja prioriteeteista”. SHERPA-hankkeen tieteen, yhteiskunnan ja politiikan rajapintojen hyödyntäminen on antanut paikallisesta EU-tasolle ulottuville toimijoille mahdollisuuden ilmaista näkemyksiään tutkimuksen ja politiikan tarpeista. Yhteiskehittämisprosessi on sinänsä edistänyt EU:n maaseutualueita koskevan pitkän aikavälin vision toteuttamista vahvemman maaseudun pilarin osana olevan vahvemman innovaatioekosysteemin luomisen rakennuspalikan kautta.