Tietolehti: DSS CPO -malli ohran verkkoläiskätaudin torjumiseksi

CPO:n verkkomädän malli suosittelee ohran käsittelyä, kun raja-arvot ylittyvät. Tartuntariski perustuu silmämääräiseen seurantaan, jossa otetaan huomioon tartunnan saaneiden kasvien osuus. Tartunnan havaitsemisaste on niiden kasvien prosenttiosuus, joissa tartuntaa esiintyy. Esimerkiksi jos 100 kasvista 25:llä on edes hyvin vähäistä tartuntaa ja loput 75 kasvia ovat täysin terveitä, havaitsemisaste on 25 %. Herkillä lajikkeilla hoitoja suositellaan alhaisemmilla esiintymistasoilla kuin vastustuskykyisillä lajikkeilla. Jos hoitoja suositellaan, tulisi valita tiettyjä sienitautien torjunta-aineita, joiden tiedetään olevan tehokkaita verkko-laikkuun torjunnassa. Verkko-laikku-mallia käytettäessä muiden tautien aiheuttamaa satotappioriskiä ei oteta huomioon. Jos toimenpiteitä ei suositella, on suositeltavaa tarkistaa viljelykasvi uudelleen noin viikon kuluttua riskin uudelleenarviointia varten. Tarkkojen riskiennusteiden saamiseksi on välttämätöntä klikata ”Muokkaa parametreja” -painiketta ja syöttää tiedot lajikkeen alttiudesta verkkomädälle. Malli ei automaattisesti oikaise riskiä aiempien sienitautien torjunta-aineiden vaikutuksen mukaan. Jos verkkomädälle tehokasta sienitautien torjunta-ainetta on levitetty viimeisten 10 päivän aikana, riski voidaan tulkita matalaksi. Mallin ovat luoneet Aarhusin yliopisto ja SEGES, ja se julkaistiin Tanskassa vuonna 2000. Koko CPO-mallia on testattu aiemmin Pohjoismaissa ja Baltian maissa, mutta testaus ei välttämättä ole kattanut nimenomaan ohran verkkomädän osaa. Malli voi olla hyödyllinen muissakin Pohjois-Euroopan maissa, mutta on tärkeää testata sitä ensin käytännössä ennen kuin sitä käytetään päätöksenteon tukena.