Omenien fenologia ja omenakärpäsen torjunnan optimointi

Ranskan kaakkoisosassa valtaosa omenakärpäsen populaatioista on kehittänyt vastustuskyvyn useimpiin käytettyihin kemiallisiin hyönteismyrkkyihin. Näihin vastustusmekanismeihin liittyy kuitenkin sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat tämän hyönteisen fenologiaan. Herkkiin yksilöihin verrattuna resistenttien yksilöiden hitaampi toukkakehitys aiheuttaa niiden fenologisen erottumisen, eli niiden esiintymisajankohdan merkittävän viivästymisen kauden aikana. Lisäksi toisen sukupolven resistenttien toukkien lisääntynyt taipumus diapausiin johtaa siihen, että herkät yksilöt ovat runsaslukuisempia tämän alueen kolmen vuotuisen omenakärpässukupolven viimeisessä sukupolvessa. Hedelmäpuutarhanhoidon kestävän suojelun näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon tämä carpocapses-lajin fenologian laadullinen muutos näissä sekapopulaatioissa (herkät/resistentit). Tämän ilmiön analysointi ja ymmärtäminen ovat mahdollistaneet fenologisen mallin kehittämisen, joka kuvaa erikseen herkkien ja resistenttien carpocapse-populaatioiden kausittaista kehitystä. Tutkimuksemme voisi siten auttaa määrittelemään uusia populaatioiden ja resistenssien hallintastrategioita uuden päätöksentekotyökalun avulla, jota voidaan käyttää eri torjuntakeinojen ajalliseen jakamiseen.